Rakkaita muistoja :D

 

Sori Janika, sua vaan on kuvattu eniten! :D

Väriä pintaan!

Eilen lauantaina olimme (Janika, Elina, Boróka, Juhani ja Antti) Alavudella Harrissa näyttelyn seinien pystytys- ja maalauspuuhissa. Tavoitteemme oli saada ikkunaseinä peittoon ja saatiin kuin saatiinkin se pystyyn. Sitä mukaa kun seinälevyjä saatiin pystyyn maalasimme niitä punaisella.

Jotain punaista ja valkoista

Viimeinen viikko on jo käsillä. Harrissa alkaa tapahtua: Janika, Elina ja Boróka ovat siellä nyt seinienpystytys- ja maalauspuuhissa.

Nyt ei muutakuin avajaisia odotelemaan!

Tässä pientä esimakua kutsuista ja julisteita.
/Satu



Uunituoreita julisteita




Kutsuja pinossa




Suuritöiset kutsut alkavat olla valmiita.



Laser- vai auringonsäteitä?

Hiihtolomat hiihdetty. Mieli täytetty lämpenevien säiden energialla. On aika avata hopeiset masiinat ja hypätä maailmaan, missä täytyy haukata pala omenasta, ennen kuin se tipahtaa - eli ryhtyä puurtamaan.
 
Aloitettiin siis Layers-hommat heti loman loputtua. Päivän alkajaiseksi hyökättiin lopullisen pienoismallin pariin ja rykäistiin se toistaiseksi lupaavaan alkuun. Boróka joutui tänään jäämään kaikesta paitsi hänen kuumeensa vuoksi, mutta toivotaan hänen huomenna olevan jo paremmassa kunnossa. Satun ja Annan pähkäillessä esitteitä ja muita viestintä- ja tiedoteasioita, pääsimme Elinan kanssa söheltämään laserleikkurilla. Kaija ja Tyttikin viihtyivät niin hyvin lehdistökuvien luonnosteluissa, että päätettiin kolmiulotteisuuden nimissä käydä porukalla katsastamassa tilanne ja kuuntelemassa ideoita.

Nyt lähtee..

IIK! Lunaakin jännittää..

Täytyyhän täs vähän paljastaa, mitäkaikkien kerroksien alla luuraa..

 Jotain niin hienoa!

Huomenna tiistaina tapaamme jälleen uusissa merkeissä ja kujeissa (ja miksei kuteissakin). Kyllä tämä joskus päättyy. Koko ajanhan se ensimmäinen päivä on meidän mielissä. Silloin kai se ensimmäinen auringonsädekin tuntuu siltä miltä sen pitääkin tuntua.

/Janika

Nyt jotain äksönii!

Kuten edellisessä postauksessa huomasit, oltiin jälleen palattu kerroksien ihmeelliseen maailmaan. Eilen kuitenkin päätimme ottaa hanskat tiskistä ja ruveta konkreettisesti töihin! Testasimme Elinan kanssa mystistä graafisen osaston "laatikkoa". Mukana hääräsi myöhemmin myös lehtiprojektista tunnetuksi tullut Luna-koira (the maskotti). En jaksa hirveästi sepustella eilisestä, mutta toivottavasti kuvat kertovat enemmän kuin mahdolliset tuhat sanaa.

Näynks mä ny hyvin?

Istuva härkä pohtii seuraavaa siirtoa..

Luna ja gasellikoivet.

/ Janika

Käärimme ensin hihat ja sitten..

Niin, sitten tapahtuu! Näyttelyprojekti on ollutkin jo käynnissä viime syksystä lähtien, mutta konkreettinen toteuttaminen tapahtuu maaliskuussa. Alkuperäinen tiimiimme oli hieman pienempi, mutta työn määrän vuoksi täytyi värvätä joukkoon lisää innokkaita ja rohkeita graafikon alkuja. Tytti, Kaija ja Boróka siis liittyivät luovaan joukkioomme joulun jälkeen. Jotta saataisiin taas luovat aivomme kukkimaan, kävimme tänään uutta intoa huhkuen läpi näyttelyn tavoitteita. Projektipäällikkömme Satu (joka tunnustautuu perfektionistiksi sekä piiloromantikoksi) antoi punaisen tussin luistella valkoisella taulullamme. Ja tuloshan ei voi olla muuta kuin vain tämän näköistä:

Muistathan tarkastaa projektimme kehitystä alusta loppuun saakka. Kyydistä poishyppääjät kuulevat kyllä tuomionsa sitten, kun aika niin näyttää!

/ Janika